Saavutettavuus
Saavutettavuusdirektiivi: mitä se tarkoittaa yrityksesi verkkosivuille ja verkkokaupalle?
Saavutettavuusdirektiivillä tarkoitetaan arkikielessä EU:n sääntöjä, joiden mukaan verkkopalvelun pitää toimia myös silloin, kun käyttäjä näkee huonosti, käyttää pelkkää näppäimistöä tai ruudunlukijaa. Suomessa vaatimukset ovat digipalvelulaissa, ja 28.6.2025 alkaen ne koskevat julkisen sektorin lisäksi myös kuluttajille myyviä verkkokauppoja. Tämä artikkeli kokoaa perusasiat, eikä se ole oikeudellista neuvontaa.
Kirjoittaja Anıl Kölmük9 min lukuaika
Mitä saavutettavuusdirektiivi tarkoittaa?
Nimellä viitataan käytännössä kahteen EU-direktiiviin. Ensimmäinen on direktiivi (EU) 2016/2102 julkisen sektorin verkkosivustojen ja mobiilisovellusten saavutettavuudesta, jota Euroopan komissio kutsuu verkkosisällön saavutettavuusdirektiiviksi. Toinen on direktiivi (EU) 2019/882, jota Suomen laissa kutsutaan esteettömyysdirektiiviksi. Se ulottaa vaatimukset tiettyihin yritysten palveluihin, kuten verkkokauppoihin.
Suomessa verkkopalveluja koskevat vaatimukset ovat laissa digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019), jota kutsutaan lyhyesti digipalvelulaiksi. Yritysten palveluja koskevat säännökset lisättiin lakiin muutoksella 104/2023 uutena 3 a lukuna. Tuotteiden esteettömyydestä säädetään erikseen laissa eräiden tuotteiden esteettömyysvaatimuksista (102/2023).
Saavutettava verkkosivusto on sellainen, jota voi käyttää, vaikka ei näkisi hyvin, ei voisi käyttää hiirtä tai lukisi sivua ruudunlukijalla. Kävijän pitää pystyä löytämään tieto, täyttämään lomake ja maksamaan tilaus ilman toisen ihmisen apua. Siitä hyötyvät muutkin: hyvä kontrasti auttaa puhelimen kanssa auringonvalossa, selkeät nimet auttavat kiireistä kävijää, ja siisti rakenne auttaa hakukoneita ja tekoälyavustajia lukemaan sivua.
Ei oikeudellista neuvontaa
Tämä artikkeli kokoaa, mitä laissa ja viranomaisen ohjeissa sanotaan. Se ei korvaa juridista arviota: selvitä juristin kanssa, koskeeko laki palveluasi ja millä tavalla.
Ketä digipalvelulain vaatimukset koskevat?
Julkista sektoria laki on koskenut vuodesta 2019. Yritysten osalta valvontaviranomaisen palvelu saavutettavuusvaatimukset.fi kertoo, että digipalvelulakia sovelletaan 28.6.2025 alkaen seuraaviin kuluttajille tarkoitettuihin palveluihin:
- verkkokaupat
- sähkökirjat sekä niiden lukemiseen tarkoitetut sivustot ja sovellukset
- osa henkilöliikenteen ja pankkien palveluista
- audiovisuaaliseen sisältöön pääsyn tarjoavat palvelut ja viestintäpalvelut
Verkkokaupalla tarkoitetaan sivustolla tai mobiilisovelluksessa olevaa sähköistä kauppaa, jossa kuluttaja voi tehdä etänä sopimuksen tuotteen tai palvelun hankkimisesta. Kuluttaja on palvelun määritelmän mukaan henkilö, ei organisaatio, joka hankkii tuotteen tai palvelun pääasiassa muuhun kuin liiketoimintaansa varten.
Vähemmän selvää on, miten laki koskee yrityksen esittelysivuja, joilla ei voi tilata mitään, tai pelkästään yrityksille myyviä palveluja. Viranomaisen sivulla luetellaan palvelut, joita laki koskee, eikä tavallisia esittelysivustoja mainita erikseen. Jos olet epävarma, käy asia läpi juristin kanssa.
Koskeeko laki pientä yritystä?
Ei, jos yrityksesi on mikroyritys: laki ei velvoita mikroyrityksiä. Mikroyrityksellä tarkoitetaan viranomaisen määritelmän mukaan yritystä, jossa on alle 10 työntekijää ja jonka vuotuinen liikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Mikroyrityksiä kuitenkin kannustetaan noudattamaan vaatimuksia vapaaehtoisesti.
Raja kannattaa tarkistaa huolella, koska kasvava verkkokauppa voi ylittää sen nopeasti. Laissa on lisäksi poikkeus kohtuuttoman rasitteen perusteella. Sen käyttäminen edellyttää arviointia, joka on Traficomin ohjeiden mukaan tehtävä uudelleen aina, kun palvelua muutetaan, ja vähintään viiden vuoden välein. Dokumentointi on myös säilytettävä viisi vuotta.
Mitä siirtymäaikoja on?
Siirtymäsäännöt ovat kapeita. Saavutettavuusvaatimukset.fi-palvelun mukaan ennen 28.6.2025 tehtyä palvelusopimusta voi jatkaa entisellään sen voimassaolon loppuun, mutta ei pidempään kuin 28.6.2030 asti. Sen jälkeen tehtyihin uusiin sopimuksiin siirtymäaikaa ei ole.
Vaatimuksia ei sovelleta sisältöön, joka on arkistoitu ennen 28.6.2025, eikä ennen sitä julkaistuihin tallenteisiin tai toimisto-ohjelmien tiedostoihin. Verkkokaupan, jossa syntyy joka päivä uusia kauppoja, kannattaa silti lähteä siitä, että vaatimukset koskevat sitä jo nyt.
Mitä verkkokaupan pitää tehdä?
Lyhyesti: palvelun pitää täyttää saavutettavuusvaatimukset, siitä pitää julkaista saavutettavuusseloste, ja puutteista pitää ilmoittaa valvojalle.
- Vaatimukset: saavutettavuusvaatimukset.fi kertoo, että digipalvelulaki velvoittaa noudattamaan WCAG 2.1 -ohjeiden A- ja AA-tason kriteerejä, joita on yhteensä 49.
- Saavutettavuusseloste: lain piiriin kuuluvalla palvelulla pitää olla seloste. Yritysten palveluissa siinä kuvataan lisäksi palvelu yleisesti ja kerrotaan, miten palvelukohtaiset lisävaatimukset on otettu huomioon.
- Tuotetiedot: verkkokaupan pitää kertoa myymiensä tuotteiden ja palvelujen esteettömyydestä, jos valmistaja, maahantuoja tai muu vastuussa oleva toimija on toimittanut nämä tiedot.
- Ilmoitus puutteista: jos palvelu ei täytä vaatimuksia, palveluntarjoajan pitää ilmoittaa Traficomille puutteista ja korjaavista toimenpiteistä viraston sähköisellä lomakkeella.
Selosteen sisällöstä viranomainen antaa oman ohjeensa. Selosteessa kerrotaan muun muassa, miten hyvin palvelu täyttää vaatimukset, mikä sisältö ei vielä ole saavutettavaa ja miksi, miten käyttäjä voi antaa palautetta ja miten hän voi ottaa yhteyttä Traficomiin. Selosteen pitää olla helposti saatavilla ja ajan tasalla. Käytännössä linkki sivuston alatunnisteessa toimii hyvin.
Kuka valvoo saavutettavuutta?
Valvoja on Liikenne- ja viestintävirasto Traficom. Valvonta siirtyi sille Etelä-Suomen aluehallintovirastolta 1.1.2025, ja saavutettavuusvaatimukset.fi kertoo Traficomin valvovan digitaalisten tuotteiden ja palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta. Verkkokauppojen ja muiden uusien palvelujen valvonta alkoi 28.6.2025.
Traficomin katsauksen vuoteen 2025 mukaan virasto sai vuoden aikana yli 200 puuteilmoitusta ja 24 kantelua. Laajassa valvonnassa tarkastettiin 22 verkkosivustoa ja 12 mobiilisovellusta, ja puutteita löytyi jokaisesta. Seitsemän sivuston ja kahden sovelluksen kohdalla asia eteni päätösvaiheeseen, mutta määräyksiä ei annettu, koska palveluntarjoajien selvitykset ja toimet arvioitiin riittäviksi. Painopiste on ohjauksessa, mutta puutteita etsitään ja ne myös löytyvät.
Valvojalla on myös keinoja. Digipalvelulain mukaan se voi määrätä palvelun korjattavaksi kohtuullisessa määräajassa ja tehostaa määräystä uhkasakolla. Käyttäjä voi puolestaan tehdä kantelun tai pyytää viranomaiselta selvitystä.
Mitä WCAG tarkoittaa käytännössä?
WCAG (Web Content Accessibility Guidelines) on W3C:n ohjeisto, jonka onnistumiskriteerit jakautuvat neljän periaatteen alle: havaittava, hallittava, ymmärrettävä ja toimintavarma. Jokainen kriteeri kuuluu yhdelle kolmesta tasosta, A, AA tai AAA, ja laki vaatii kaksi ensimmäistä.
| Periaate | Mitä se tarkoittaa | Esimerkki verkkokaupasta |
|---|---|---|
| Havaittava | Sisällön voi havaita useammalla kuin yhdellä aistilla | Tuotekuvilla on tekstivastine, ja hinta erottuu taustastaan |
| Hallittava | Kaikkea voi käyttää eri tavoin, myös pelkällä näppäimistöllä | Kassan läpi pääsee sarkain- ja Enter-näppäimellä, ja kohdistus näkyy koko ajan |
| Ymmärrettävä | Sisältö ja toiminta ovat selkeitä ja ennustettavia | Lomakekentillä on näkyvät nimet, ja virheilmoitus kertoo, mitä pitää korjata |
| Toimintavarma | Sivu toimii eri selaimissa ja apuvälineissä | Painikkeet on koodattu oikeiksi painikkeiksi, joten ruudunlukija kertoo, mitä ne tekevät |
Laki viittaa WCAG 2.1:een, mutta uusin versio on WCAG 2.2, joka julkaistiin lokakuussa 2023. W3C:n mukaan WCAG 2.2:n täyttävä sisältö täyttää myös WCAG 2.1:n ja 2.0:n. Siksi suunnittelemme WCAG 2.2:n AA-tason mukaan, kuten sivulla UI/UX-suunnittelu kerrotaan.
WCAG ei ole ainoa viite. Euroopan komission mukaan julkisen sektorin direktiiviä tukee eurooppalainen standardi EN 301 549, suomeksi ”Tieto- ja viestintätekniikan tuotteiden ja palvelujen saavutettavuusvaatimukset”, jonka yhdenmukaistettu versio 3.2.1 luo oletuksen vaatimustenmukaisuudesta.
Miten tarkistat, onko sivustosi saavutettava?
Pelkkä automaattinen testi ei riitä, koska kone ei pysty arvioimaan esimerkiksi sitä, onko kuvan tekstivastine järkevä tai virheilmoitus ymmärrettävä. Teemme tarkistuksen näin:
- Automaattinen skannaus: puuttuvat tekstivastineet, heikot kontrastit ja tyhjät linkit löytyvät työkalulla minuuteissa.
- Näppäimistötesti: tärkeimmät polut valikosta tilaukseen käydään läpi pelkillä sarkain-, Enter- ja nuolinäppäimillä. Kohdistuksen pitää näkyä koko ajan.
- Ruudunlukijatesti: etusivu, tuotesivu ja lomake kuunnellaan. Luetaanko otsikot, painikkeet ja virheilmoitukset ymmärrettävästi?
- Zoomaus ja puhelin: teksti suurennetaan reilusti ja sivua käytetään pienellä näytöllä. Mikään ei saa leikkautua tai mennä päällekkäin.
- Lomakkeet: onko jokaisella kentällä näkyvä nimi, ja kertooko virheilmoitus, mitä tehdä?
- Käyttäjätesti: jos mahdollista, apuvälineitä käyttävät ihmiset tekevät tärkeimmät tehtävät, ja sinä seuraat vierestä.
Suhtaudu varauksella työkaluihin, jotka lupaavat saavutettavuuden yhdellä skriptillä ja lisäävät sivulle oman työkalupalkin. Ne eivät muuta sivuston rakennetta, painikkeita eivätkä lomakkeita. Saavutettavuus syntyy itse koodissa, ulkoasussa ja tekstissä.
Mistä verkkokauppa aloittaa?
- Selvitä, kuuluuko palvelusi lain piiriin: myytkö kuluttajille, ja onko yrityksesi mikroyritys.
- Arvioi nykyinen sivusto: automaattinen skannaus, näppäimistö- ja ruudunlukijatestit sekä tärkeimmät ostopolut.
- Korjaa ensin ongelmat, jotka estävät ostamisen kokonaan, kuten näppäimistöllä toimimaton kassa tai nimettömät lomakekentät.
- Julkaise saavutettavuusseloste ja kerro siinä suoraan, mikä on vielä kesken.
- Ilmoita Traficomille puutteista ja korjaavista toimenpiteistä, jos palvelu ei vielä täytä vaatimuksia.
- Tee saavutettavuudesta osa jokaista muutosta: uusi kampanjasivu tai lisäosa tarkistetaan ennen julkaisua.
Paljonko saavutettavuus maksaa?
Vähiten silloin, kun se suunnitellaan alusta asti: riittävän kontrastiset värit, näppäimistöllä toimivat komponentit ja lomakkeet, joissa on oikeat nimet. Jälkikäteen korjaaminen on kalliimpaa, koska ulkoasuun, koodiin ja sisältöön palataan uudestaan. Uusissa sivustoissa saavutettavuus kuuluu meillä tavalliseen työhön, kuten sivulla kotisivut yritykselle kerrotaan, ja sama koskee jokaista verkkokauppaa, jonka rakennamme. Olemassa olevalle sivustolle teemme ensin lyhyen arvion, joka asettaa ongelmat järjestykseen sen mukaan, kuinka paljon ne haittaavat käyttäjiä. Hinnoittelustamme kerromme artikkelissa kotisivut hinta.
Saavutettavuus ei ole lisäosa, jonka kytkee päälle lopuksi. Se on jokaisessa painikkeessa, lomakkeen kentässä ja virkkeessä.
Kirjoittaja Anıl Kölmük
yop-studion perustaja, Tallinn. Meistä
Lähteet
- Finlex: Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta (306/2019), alkuperäinen säädös
- Finlex: Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta annetun lain muuttamisesta (104/2023)
- EUR-Lex: Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta 306/2019, ajantasainen teksti (kansallinen täytäntöönpanotoimi)
- Saavutettavuusvaatimukset.fi (Traficom): etusivu
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Soveltamisala, kuulummeko lain piiriin?
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Palvelukohtaiset vaatimukset ja velvoitteet
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Siirtymäajat
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: WCAG 2.1, lain vaatimukset
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Tietoa saavutettavuusselosteesta
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Ilmoitusvelvollisuus puutteista ja poikkeamisperusteista
- Saavutettavuusvaatimukset.fi: Traficomin saavutettavuusvalvonnan vuosi 2025
- Aluehallintovirasto (STT Info, 8.11.2024): Traficom valvoo jatkossa digitaalisten tuotteiden ja palveluiden esteettömyyttä ja saavutettavuutta
- Euroopan komissio: Verkkosisällön saavutettavuusdirektiivi, standardit ja yhdenmukaistaminen
- W3C: WCAG 2 Overview
Missä autamme
Palvelut artikkelin taustalla.
UI/UX-suunnittelu
Näkymiä, joita ymmärtää ilman ohjekirjaa.
Verkkosivut
Kotisivut yritykselle Tallinnasta: verkkosivut, verkkokaupat ja laskeutumissivut suomeksi, englanniksi ja muilla kielillä. Koodi ja domain ovat sinun.
Verkkokaupan perustaminen
Kaupat, jotka myyvät, toimittavat ja hoitavat varaston.
Projekti
Tehdäänkö tämä yrityksellesi?
Lähetä meille sivustosi osoite ja kerro, mitä haluat muuttaa. Vastaamme kahden arkipäivän kuluessa ja kerromme ensimmäisen askeleen, jonka ottaisimme.
Kysymykset
Usein kysyttyä saavutettavuudesta.
Pitääkö kaikkien verkkosivujen olla saavutettavia?
Ei, digipalvelulaki ei koske kaikkia sivustoja. Yritysten osalta se koskee 28.6.2025 alkaen tiettyjä kuluttajille tarkoitettuja palveluja, kuten verkkokauppoja, ja mikroyritykset on rajattu ulkopuolelle. Selvitä juristin kanssa, kuuluuko oma palvelusi lain piiriin.
Mitä eroa on saavutettavuusdirektiivillä ja esteettömyysdirektiivillä?
Saavutettavuusdirektiivi (EU) 2016/2102 koskee julkisen sektorin verkkosivustoja ja mobiilisovelluksia. Esteettömyysdirektiivi (EU) 2019/882 laajentaa vaatimukset tiettyihin tuotteisiin ja yritysten palveluihin, kuten verkkokauppoihin. Suomessa kummankin verkkopalveluja koskevat vaatimukset ovat digipalvelulaissa.
Mikä WCAG-taso verkkokaupan pitää täyttää?
Digipalvelulaki velvoittaa noudattamaan WCAG 2.1 -ohjeiden A- ja AA-tason kriteerejä, joita on yhteensä 49. yop suunnittelee uudemman WCAG 2.2:n AA-tason mukaan, ja W3C:n mukaan se täyttää myös WCAG 2.1:n.
Kuka valvoo saavutettavuusvaatimuksia Suomessa?
Liikenne- ja viestintävirasto Traficom, jolle valvonta siirtyi Etelä-Suomen aluehallintovirastolta 1.1.2025. Käyttäjä voi tehdä Traficomille kantelun tai pyytää selvitystä, ja palveluntarjoaja ilmoittaa sille palvelunsa puutteista.
Lokalisointi
Verkkosivujen käännös vai lokalisointi: mitä yrityksesi tarvitsee?
9 min lukuaika
Nearshore
Ohjelmistokehitys Virossa: opas suomalaiselle yritykselle
9 min lukuaika
GEO
Mikä on GEO ja miten yrityksesi pääsee tekoälyn vastauksiin?
9 min lukuaika